Pianisti Outi Nissi on vuonna 1987 toimintansa aloittaneen Muhoksen musiikkikoulun ensimmäisiä oppilaita. Musiikkikoulu tarjosi vahvan ja monipuolisen musiikillisen pohjan, jolta oli hyvä lähteä jatkamaan opintoja Oulun konservatorion kautta aina Sibelius-Akatemiaan asti. A-tutkintonsa Outi Nissi suoritti keväällä 2004 täysin arvosanoin Teppo Koiviston johdolla. Hän on täydentänyt opintojaan Prahan Esittävän taiteen akatemiassa prof. Marián Lapsanskyn luokalla vuosina 2001-2002. Kamarimusiikkiopinnoissa häntä ovat ohjanneet Ralf Gothóni ja Paavo Pohjola. Hän on myös osallistunut lukuisille mestarikursseille opettajinaan mm. Eero Heinonen, Konstantin Bogino ja Julius Drake.

 Valmistumisensa jälkeen Outi työskenteli pianonsoitonopettajana ja säestäjänä Keski-Pohjanmaan konservatoriossa. Tammikuussa 2006 hän siirtyi pianonsoiton ja säestyksen lehtoriksi Oulun seudun ammattikorkeakouluun, missä hän on toiminut myös musiikin koulutusohjelmavastaavana sekä Vi r Music –etäopetushankkeen koordinaattorina. Opettajavierailuja hän on tehnyt mm. Slovakiaan ja Unkariin. Oma koti kohosi vuonna 2009 Muhokselle ja Outi keskittyykin tällä hetkellä pihatöiden ohella neljävuotiaan Aadan ja puolivuotiaan Johanneksen hoitamiseen.

Outi Nissi on esiintynyt monipuolisesti eri puolilla Suomea sekä sooloresitaalein että kamarimuusikkona. Hän on konsertoinut aktiivisesti mm. kokkolalaisen kamarimusiikkiseura Chydenius-kapellin riveissä sekä Oulu Sinfonian muusikoiden kanssa. Vaikka kokemusta on karttunut myös erilaisista solistiesiintymisistä, Outin sydäntä lähellä ovat tällä hetkellä erityisesti kamarimusiikki- ja säestystehtävät. Forelli-kvintettoa hän on saanut soittaa useissa eri kokoonpanoissa, ensimmäisen kerran vuonna 1998. Forellin ohella erityisen läheiseksi ovat tulleet Oliver Messiaenin Aikojen lopun kvartetto sekä Robert Schumannin kamarimusiikkiteokset.

Juho Nissi aloitti sellonsoiton opinnot Muhoksen musiikkikoulussa vuonna 1992. Myöhemmin hän opiskeli Oulun konservatoriossa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa Lauri Laitisen oppilaana, mistä hän siirtyi Tampereen ammattikorkeakouluun Pauli Heikkisen oppilaaksi vuonna 2006. Musiikkipedagogin opinnot hän sai päätökseen keväällä 2011.  Mestarikursseilla häntä ovat opettaneen mm. Seppo Laamanen, Martti Rousi, Jan- Erik Gustafsson, Dominique de Williencourt ja Uusi Helsinki kvartetti.

Hän on konsertoinut aktiivisesti niin solistina kuin kamarimuusikkona vaihtelevissa kokoonpanoissa eri puolilla Suomea esiintyen mm. Muhoksen musikkipäivillä ja Sallan musiikkipäivillä. Esiintymiskokemusta hänelle on kertynyt Suomen lisäksi Skotlannista ja Ruotsista.

Kuluneen vuoden alusta Juho on työskennellyt viransijaisena Tampere Filharmoniassa ja orkesterityön ohessa  hoitanut tuntiopettajan tehtäviä Loimaan musiikkiopistossa. Orkesterikokemusta hänelle on karttunut myös avustajan tehtävissä Oulu Sinfoniassa ja Sinfonia Lahdessa sekä useissa suomalaisissa nuoriso-orkestereissa kuten Nordea Jean Sibelius orkesterissa  ja Sinfoniaorkesteri Vivossa.

Silloin kun sello ei soi, Juhon löytää yleensä urheilemasta. Kesäisin aika kuluu golfkentällä (tai sen lähimaastossa pallon lentoradasta riippuen) ja talvisin salibändyn tai sulkapallon parista.

Helinä Nissi aloitti viulunsoiton 8-vuotiaana Muhoksen musiikkikoulussa Antti Kauppilan oppilaana. Syksyllä 2004 viulu vaihtui alttoviuluun ja Helinä siirtyi Oulun konservatorioon Johanna Leponiemen oppilaaksi. Suoritettuaan musiikkialan perustutkinnon Oulussa, opinnot jatkuivat Helsingissä, missä hän opiskelee parhaillaan Sibelius-Akatemiassa Helge Valtosen luokalla.

Helinä Nissi on osallistunut useille mestarikursseille, opettajinaan mm. Rainer Moog, Teemu Kupiainen ja Paavo Pohjola. Hän on osallistunut myös useiden nuoriso-orkestereiden, kuten Jean Sibelius Orchestran, Sinfoniaorkesteri Vivon ja Oulu Festivon toimintaan

Raahelaissyntyinen Maarit Karppelin (s.1981) aloitti viuluopintonsa 6-vuotiaana Raahen Suzukisoittajissa opettajinaan Anu Jussinniemi ja Marita Tuhkala. Myöhemmin hän jatkoi opiskelua Larissa Levin johdolla Raahen ja Länsi-Helsingin musiikkiopistoissa sekä Anatoli Melnikovin johdolla Turun Taideakatemiassa. Karppelin aloitti opiskelut Sibelius-Akatemiassa professori Kaija Saariketun viululuokalla vuonna 2001 ja suoritti viulunsoiton A-tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2006. Maarit Karppelin on täydentänyt opintojaan Miriam Friedin, Hagai Shahamin sekä Endre Wolfin mestarikursseilla. Kamarimusiikkia hän on opiskellut mm. Paavo Pohjolan, Risto Fredrikssonin, Christoph Richterin ja Ralf Gothonin johdolla pianotrion ja jousikvartetin jäsenenä. 

Yksi Maaritin tärkeimmistä esiintymiskokemuksista on esiintyminen Kajaanin Jousisoitinkilpailussa vuonna 1996, jossa hän saavutti I sijan omassa sarjassaan. Kesällä 2004 Maarit Karppelin esiintyi Kuhmon Kamarimusiikin ensimmäisessä Nuoret taiteilijat -konserttisarjassa. Vuonna 2005 hän osallistui myös Kuopion X viulukilpailuun ja selviten välieriin.

Vuodesta 2008 Maarit Karppelin on toiminut Oulu Sinfonian I-viulun äänenjohtajana ja viulunsoiton ja viuludidaktiikan tuntiopettajana Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ja Raahen musiikkiopistossa. Vuosina 2005-2009 Karppelinilla oli käytössään Pohjola Pankin Taidesäätiön Charles Gaillard -viulu (Paris 1867). Tämänhetkinen instrumentti on oululaisen viulunrakentajan Jouni Pajalan käsityötä vuodelta 2009. Karppelin on esiintynyt useissa kamarimusiikkikokoonpanoissa viime vuosina ja syksyllä 2009 myös oman orkesterin solistina. 

Tällä hetkellä Maarit Karppelin on hoitovapaalla orkesterityöstään ja nauttii päivisin kolmen pienen poikansa energisestä ja vauhdikkaasta seurasta. Unelmien koti lammen rannalla Kempeleessä odottaa valmistumistaan kesäksi. Kamarimusiikki ja opettaminen ovat erityisesti Maaritin sydäntä lähellä ja toiveena olisi tulevaisuudessa löytää näille asioille vielä enemmän aikaa.

 

Johanna Kiviharju aloitti huilunsoiton 8-vuotiaana Muhoksen musiikkikoulussa. Opinnot jatkuivat Oulun konservatoriossa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, josta hän valmistui musiikkipedagogiksi vuonna 2003. Lisäksi Johanna on opiskellut Malmön musiikkikorkeakoulussa Ruotsissa sekä suorittanut jatko-opintoja Sveitsissä Luganon musiikkikorkeakoulussa. Opettajina hänellä ovat olleet Jaana Sariola, Anders Ljungar-Chapelon, Annaleena Puhto, Stefano Parrino ja Mario Ancillotti. Lisäksi hän on osallistunut mm. Eeva Heikkilän, Rainer Risbergin sekä Per Öienin mestarikursseille. Kamarimusiikkia Johanna on opiskellut Italiassa opettajinaan Stefano Parrino, Francesco Parrino, Alessandro Marangoni ja Luigi Attademo. Tällä hetkellä Johanna toimii Oulun ev.lut. seurakuntien musiikkikoulun puhallinorkestereiden toiminnanjohtajana ja opettaa huilunsoittoa Oulun konservatoriossa. Opetustyön lisäksi hän konsertoi aktiivisesti yksin sekä erilaisissa kamarimusiikkikokoonpanoissa. Johanna on saanut Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahaston apurahan vuonna 2006.

Työn ja vapaa-ajan raja on Johannalla aika häilyvä. Aina ei tiedä onko töissä vai harrastuksen parissa, mikäs sen mukavampaa? Harrastuksekseen Johanna laskee ehkä kuitenkin nuorisopuhallinorkesteritoiminnan. Hän johtaa Oulun ev.lut. seurakuntien ja konservatorion puhallinorkesteri Spiritoa. Spiritossa on 56 10 – 15-vuotiasta soittajaa. Spirito on osallistunut Johannan johtamana puhallinorkestereiden SM-kisoihin, joissa se sijoittui toiseksi alle 16-vuotiaiden sarjassa vuonna 2009. Vuoden 2011 kisoja odotetaan vielä jännityksellä!

 

Oskari Hannula on vuonna 1981 syntynyt muusikko Haapavedeltä. Hän toimii Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kontrabassojen äänenjohtajana ja leipätyönsä ohella konsertoi niin solistina kuin kamarimuusikkonakin. Hannula viimeistelee maisterin opintojaan Sibelius-Akatemiassa ja on opiskellut myös Lontoossa.

Suomalaisten kokoonpanojen lisäksi Hannulalla on kokemusta myös mm. Lontoon Sinfoniaorkesterista ja NASH Enseblestä.

 

Pohjan Sotilassoittokunnan päällikkö, kapellimestari, musiikkikapteeni Jaakko Nurila toimi ennen sotilaskapellimestariuraansa soittajaupseerina ensin Lapin Sotilassoittokunnassa ja sitten Pohjan Sotilassoittokunnassa.

Jaakko Nurila on Suomen eturivin saksofonisteja klassisen musiikin puolella. Nurila valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta erinomaisin arvosanoin vuonna 2006. Sitä ennen hän suoritti tutkinnot myös konservatoriosta Lahdesta ja ammattikorkeakoulusta Oulusta. Nurila on esiintynyt lukuisia kertoja sekä Suomen sotilassoittokuntien että kaupunginorkestereiden solistina.

Puhallinorkesterinjohto tuli Jaakko Nurilan repertuaariin sotilasmusiikin ammattiopintojen myötä. Vuonna 2008 Nurilan opinnot täydentyivät puhallinorkesterinjohdon maisteritutkinnolla Sibelius-Akatemiasta. Vuodesta 2009 Jaakko Nurila on ollut sotilaskapellimestarina Suomen puolustusvoimissa, Pohjan Sotilassoittokunnassa.

Pohjan Sotilassoittokunta on toiminut Oulussa yli 65 vuotta. Se on osa Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikuntaa. Pohjan Sotilassoittokunnan soittotoimnta on oleellinen osa maanpuolustustyötä.

Pohjan Sotilassoittokunta esiintyy pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Soittotoimintaa on Kalajoelta Kuusamoon. Ulkomaanvierailuja tehdään yhdessä Lapin Sotilassoittokunnan kanssa. Viimeksi syyskuussa 2009 Moskova-tattoossa.

Sotilassoittokunnan näyttävyys ja puhallinmusiikin monipuolisuus ovat jotain erilaista ja kiehtovaa. Sotilasmusiikki kuuluu kaikille. Sotilassoittokunnan marssisoitot, kutsunnat ja paraatit, esiintymiset erilaisten maanpuolustusjärjestöjen tilaisuuksissa sekä konsertit niin konserttisaleissa kuin kouluissa ovat kuuluvin osa puolustusvoimien tekemää maanpuolustustyötä.

Sotilasmusiikki kuuluu ja näkyy monipuolisesti myös Oulun kaupungissa. Esimerkiksi Rotuaarin Tahdissa mars! -soitot ovat olennainen osa Oulun kesää. MILjazz yhdessä Ammattiopisto Luovin kanssa on muodostunut perinteeksi ja käsitteeksi. Kolmen pohjoisen sotilassoittokunnan yhteiskonserteissa voi kuulla klassisen puhallinmusiikin taidonnäytteitä.

 

Tuiran kamarikuoro ry on perustettu vuonna 1969. Sitä ovat johtaneet Pekka Mäntymaa, Leena Hyvönen ja vuodesta 1998 lähtien Risto Laitinen. Varajohtajana toimivat Satu Pienihäkkinen ja Kaisu Koivurova. Äänenhuoltajana toimii laulupedagogi, sopraano Sari Hourula.

Perinteisen kamarikuorokirjallisuuden lisäksi kuoro on esittänyt orkesterisäestyksellisiä teoksia yhteistyössä mm. Oulu Sinfonian kanssa. Edellisen kerran kuoro esitti Mozartin Requiemin syksyllä 2008. Tänä keväänä ohjelmistossa on Brahmsin Ein Deutsches Requiem, joka esitetään pääsiäisviikolla. Teoksen solisteina ovat Helena Juntunen ja Jaakko Kortekangas. 

Tuiran kamarikuoro on tehnyt yhteistyötä myös Oulun Oopperan kanssa toimimalla lähes vuosittain oopperakuorona (esim. Verdin La Traviata, Kokkosen Viimeiset kiusaukset, Mozartin Don Giovanni, Jacques Offenbachin Hoffmannin kertomukset, Gluckin Orfeus ja Eyrydike, Sallisen Punainen viiva ja Mascagnin Cavalleria Rusticana).

Kuorolla on läheiset suhteet myös Oulun tuomiokirkkoseurakuntaan ja kuoro on esittänyt omissa kirkkokonserteissaan mm. Rossinin Petite Messe Solennellen sekä Kokkosen Missa a cappellan. 

 

Oulunsalo Ensemble on perustettu vuonna 2007 Suomen kulttuurirahaston osoittaman tuen turvin
entisistä Oulunsalon Taidekoulun orkesterin opiskelijoista sekä Oulun seudulla vaikuttavista ammattilaisista ja ammattimaisesti harrastavista muusikoista. Orkesterin ohjelmistossa on mm. J.S. Bachin passiot, kantaatteja sekä W.A. Mozartin Requiem.

Oulunsalo Ensemble tekee säännöllisesti yhteistyötä Oulun seudun eri seurakuntien kanssa.  Yhteistyö Oulun tuomiokirkkoseurakunnan ja Raimo Paason kanssa on ollut erityisen hedelmällinen ja oululaiset ovatkin saaneet nauttia vuosittaisesta passioperinteestä.                Sofia Magdalena –yhtyeen kanssa Oulunsalo Ensemble on esittänyt lukuisia kantaatteja vuodesta 1997 lähtien.

Oulunsalo Ensemblen perustaja, taiteellinen johtaja ja konserttimestari Sinikka Ala-Leppilampi kouluttautui pääosin Kokkolan konservatoriossa viuluopettajinaan mm. Tuomas Haapanen, Kaija Saarikettu, Mauno Järvelä sekä Juha Kangas (alttoviulu). Lisäoppia hän on saanut mm. Yuko Morin, Igor Bezrodnyin, Eli Gorenin ja Monica Huggetin (barokkiviulu) kursseilta. Orkesterikokemusta Ala-Leppilammella on mm. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterista opiskeluvuosien yhteydessä, Lapin kamariorkesterista, Tampereen kaupunginorkesterista ja virolais-suomalaisesta Barokkiorkesterista Andres Mustosen johtamana.

Nykyään Sinikka opettaa viulunsoittoa Oulunsalon taidekoulussa ja on toiminut taidekoulun orkesterijohtajana vuodesta 1997.                Hän toimii myös Limingan musiikkiopistossa viulu-ja orkesteriopettajana ja aloitti keväällä 2011 Oulun ammattikorkeakoulussa yhtye-ja orkesteriohjauksen opettajana. Hän toimii myös Oulun vanhan musiikin yhdistyksen varapuheenjohtajana sekä taiteilijana  www.osvm.webs.com  ja on La Tempesta –kamariorkesterin jäsen.

Sinikka Ala-Leppilampi perusti Oulunsalo Ensemblen vuonna 2007 jatkumona Taidekoulun kamariorkesterin työlle hieman vaativampien ohjelmistojen saavuttamiseksi sekä Oulunsalon näppärit Mauno Järvelän formaatilla 'kaikki saavat soittaa' Oulunsalon kulttuuri-instituuttiin.

Sinikka Ala-Leppilammen kotisivut: www.freewebs.com/sinikka-ala-leppilampi

 

 









Kemin kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja ja kapellimestari Jukka Myllys valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 1996. Myllys on Oulu Sinfonian pasunisti ja kansainvälisesti tunnetuimpia vaskisoittajiamme. Hän on soolosoittimellaan baritonitorvella esiintynytsolistina useissa suomalaisissa kaupunginorkestereissa ja muissa kokoonpanoissa Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi hän pitää aktiivisesti soolokonsertteja ja mestarikursseja eri konserttisaleissa sekä yliopistoissa ympäri maailmaa.

Jukka Myllys on kantaesittänyt ja levyttänyt paljon uutta musiikkia kotimaisille ja ulkomaisille levy-yhtiöille. Myllys johtaa kuusi edellistä suomenmestaruutta voittanutta puhallinorkesteri Viventiä. Hän on myös toiminut yhteispohjoismaisen Barents Composer Orchestran kapellimestarina sekä vieraillut johtajana suomalaisissa sinfoniaorkestereissa.

Jukka Myllys on tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa. Orkesterinjohtoa hän on opiskellut Kari Tikan ja Kalervo Kulmalan johdolla.

Myllys on valittu vuoden sotilassoittajaksi, Vuoden vaskisoittajaksi sekä Oulun läänin vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Vuonna 2008 SuomenPuhallinorkesteriliitto myönsi hänelle Vuoden pinna -palkinnon.

 

 

 

 

 

Kaisa Ranta aloitti musiikkiopinnot 6-vuotiaana pianonsoitolla, ja soitti toisena instrumenttinaan pitkään myös poikkihuilua. Klassisen laulun opinnot alkoivat vuonna 1998 Oulun Konservatoriossa Airi Tokolan johdolla, ja jatkuivat ammattiopintoina Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa ja Turun Musiikkiakatemiassa (Musiikkipedagogin tutkinto 2004). Sibelius-Akatemian solistisella osastolla Kaisa Ranta opiskeli vuosina 2005-2008 Marjut Hannulan johdolla, ja musiikin maisteriksi Ranta valmistui keväällä 2008 suoritettuaan lauludiplominsa erinomaisin arvosanoin.

Kaisa Ranta on täydentänyt opintojaan osallistumalla professori Eva Blahovan ja professori Ûdo Reinemannin mestarikursseille. Rannan nykyinen opettaja on professori Elisabeth Werres. Lied-musiikkia Ranta on opiskellut Ilmo Rannan ja Ralf Gothónin ohjauksessa.

Kaisa Ranta on monipuolinen ja muuntautumiskykyinen laulaja, ja hän onkin saanut tehtäväkseen monipuolisia näyttämötöitä käsittäen musiikkiteatteria, musikaalia, operettia ja oopperaa. Parhaimmillaan hänen äänensä on koloratuurisävytteisen ohjelmiston parissa. Suomen Kansallisoopperassa Ranta debytoi vuonna 2006 W.A. Mozartin Zaide-oopperan nimiroolissa, ja on vieraillut tämän jälkeen siellä säännöllisesti. Kuluneen kauden tehtävistä mainittakoon roolit E. W. Korngoldin Die tote Stadtissa ja Jukka Linkolan koko perheen uutuusoopperassa Robin Hood.

Kaisa Ranta on laulanut useiden suomalaisten orkestereiden ja kuorojen solistina. Kirkollisten teosten sopraanosolistin tehtävissä Ranta on ollut kysytty, ja hänen ohjelmistonsa on laaja.

Kaisa Ranta on konsertoinut kotimaan lisäksi Englannissa, Yhdysvalloissa, Tsekissä, Slovakiassa ja Japanissa.

Valtakunnalliseen tietoisuuteen Kaisa Ranta nousi voitettuaan ensimmäisen palkinnon Lappeenrannan valtakunnallisessa laulukilpailussa vuonna 2006. Samassa kilpailussa vuonna 2004 hänet palkittiin Nuoren lupaavan naislaulajattaren palkinnolla.  Ranta on kesällä 2009 käydyn kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun semifinalisti.

Kaisa Ranta on myös kevyemmän musiikkityylin osaaja. Hän on mm. ansioitunut säveltäjänä ja sanoittajana populaarimusiikin puolella. Useat eturivin artistit ovat esittäneet ja levyttäneet hänen sävellyksiään - mm. Jari Sillanpää ja Finlanders. Kaisa Rannan säveltämä, Sinikka Svärdin sanoittama ja Finlanders –orkesterin esittämä ja levyttämä kappale Oikeesti (Finlanders: Seikkailija) valittiin yleisöäänestyksellä Vuoden iskelmäksi vuonna 2006.  

Ennen siirtymistään laulajaksi mezzo-sopraano Virpi Räisänen teki merkittävän uran viulistina konsertoiden solistina ja kamarimuusikkona yli 30 maassa. Lauludiplominsa hän suoritti parhain mahdollisin arvosanoin Utrechtin ja Amsterdamin Konservatorioista opettajinaan Eugenie Ditewig ja Udo Reinemann. Tämän jälkeen hän on työskennellyt tunnetun hollantilaisen laulupedagogin Margreet Honigin johdolla.

Virpi Räisänen debytoi Salzburgin Musiikkijuhlilla kesällä 2009 Luigi Nonon oopperassa Al gran sole carico d'amore, jossa hän lauloi yhden neljästä sopraanopääroolista. Orkesterina oli Wienin Filharmonikot kapellimestarinaan Ingo Metzmacher. Virpi kutsuttiin toistamiseen Salzburgin Musiikkijuhlille kesäksi 2010 Wolfgang Rihmin oopperan Dionysos maailman kantaesitykseen, jossa hän lauloi Mezzosopraano-roolin. Nopeasti alkunsa saaneeseen laulajanuraan mahtuvat myös mm. pääroliit Elmira Hallen Kansainvälisellä Händel Festivaalilla Hallessa Händelin oopperassa Floridante, Offenbachin Hoffmannin kertomusten Muusan ja Niklauksen kaksoiroolit sekä Gluckin Orfeo ed Euridicen Orfeon rooli Oulun Oopperan produktioissa sekä Iseut aux blanches Mainsin roolin Martinin oopperassa Le Vin Herbé Rotterdamin OT-teatterissa ja kiertueella Alankomaissa.

Virpi Räisänen on laulanut mm. Ranskan Radion Philharmonisen Orkesterin (Esa-Pekka Salonen, Precences Festival, Pariisi), Deutsches Symphonie Orchest (Ingo Metzmacher, Salzburger Festspiele) Alankomaiden Kamariorkesterin (Gordan Nickolic, Concertgebouw, Amsterdam), Vlaamin Radiokuoron ja -orkesterin (Bo Holten, Belgian kiertue), Euroopan Unionin Kamariorkesterin (Keski-Amerikan kiertue), Camerata Nordican (Barockt 08 Festival, Ruotsi), Oulu Sinfonian, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin (Dimitri Slobodeniouk, Korsholman Musiikkijuhlat), Insomnio Ensemble (Michel Tabachnik, kiertue Alankomaat) solistina sekä esiintynyt lukuisien kamarimusiikkiyhtyeiden kanssa.

Liedohjelmistoa Virpi Räisänen on esittänyt kotimaansa Suomen ja Alankomaiden lisäksi Pohjoismaissa, Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa. Hän on tunnettu uuden musiikin tulkitsijana ja on kantaesittänyt useita kymmeniä teoksia joista useimmat ovat kirjoitettu ja omistettu hänelle. Virpi on luonut korkeatasoisen kaksoisammattitaitonsa ympärille kansainvälisen VIULAJA - projektin, jossa hän yhdistää molemmat instrumenttinsa laulaen ja soittaen yhtäaikaisesti.

Tulevia kiinnityksiä mm: Alankomaiden Ooppera, Berliinin Valtionooppera, Radion Sinfoniaorkesteri, Residentie Orkest Den Haag. Resitaalit; Tokio, Amsterdam, Helsinki, Riga Bach Festival, Turun Musiikkijuhlat, Espoon Sellosali.

Tuomas Katajala on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa Peter Lindroosin ja Esko Jurvelinin johdolla. Syksyllä 2003 hän opiskeli Suomen kulttuurirahaston tukemana Roomassa Stephen Kramerin ja Sergio La Stellan johdolla.

Katajala on täydentänyt liedrepertuaariaan Udo Reinemanin mestariluokalla Amsterdamissa, opettajinaan mm. Rudolf Jansen, Kondrad Richter ja Helmut Deutsch. Vuonna 2007 Katajala valittiin Maestro Alberto Zeddan johtamalle Accademia Rossiniana –mestariluokalle. Tällä hetkellä Katajala täydentää opintojaan Seppo Ruohosen johdolla. Vuonna 2002 Katajala voitti 1. sijan Jyväskylän kansainvälisessä tenorikilpailussa. Vuonna 2003 hän saavutti 1. sijan maailman ainoassa kansainvälisessä Musica Sacra -laulukilpailussa Roomassa. Vuonna 2004 Katajala sai 2. palkinnon Gösta Winbergh tenorikilpailussa Tukholmassa. Vuonna 2005 Katajala palkittiin Martti Talvela –säätiön stipendillä ja vuonna 2008 Pro Musica –säätiön stipendillä.

Kesällä 2006 Katajala teki kiitosta saaneen debyytin Savonlinnan oopperajuhlilla Taikahuilun Taminon roolissa. Keväällä 2006 hän lauloi kreivin roolissa Mozart Short Cuts –produktiossa mm. Grande de Luxemburgissa, sekä syksyllä 2006 samaisessa produktiossa Cite de la musiquessa Pariisissa. Vuonna 2009 produktio vieraili Aix-en-Provencen teatterissa.
Katajala debytoi Suomen Kansallisoopperassa Dario Fon ohjaamassa G. Rossinin Matka Reimsiin –oopperan Kreivi Libenskofin roolissa marraskuussa 2006. Hän lauloi Libenskofin roolin myös Italiassa Teatro Rossinissa Pesaron Opera Festivaalilla Maestro Alberto Zeddan johtaman Accademia Rossinianan produktiossa 2007. Syksyllä 2007 Katajala teki roolidebyytin G. Rossinin Sevillan parturin Almavivan roolissa Suomen Kansallisoopperassa. Keväällä 2008 Katajala lauloi Suomen Kansallisoopperassa myös Yonaksen roolin Kaija Saariahon oopperassa Adriana Mater. Teos oli Suomen kantaesitys.

Syksyllä 2008 hän lauloi Aciksen roolin Händelin Acis ja Galatea –oopperassa Helsingin vanhan musiikin festivaalilla. Keväällä 2009 Katajala lauloi Taminon roolin Mozartin Taikahuilussa Suomen Kansallisoopperassa. Lähitulevaisuuden töihin Kansallisoopperassa kuuluu Ferrandon rooli Mozartin Cosi fan tuttessa, Fentonin rooli Verdin Falstaffissa sekä Albert Herringin rooli Brittenin Albert Herring -oopperassa. Keväällä 2009 Katajala laulaa myös mm. kiertueella Ranskassa Beethovenin 9.Sinfonian solistina Ranskan Kansallisorkesterin kanssa. Syksyllä 2007 Katajala äänitti Yleisradiolle Rossinin ooppera-aarioita Radion Sinfoniaorkesterin kanssa, kapellimestarina Alberto Hold-Garrido. Katajala on esiintynyt tenorisolistina kotimaassa ja useissa Euroopan maissa, teoksina mm. G. Mahlerin Das Lied von der Erde, I. Stravinskyn Pulcinella, F. Mendelsshon Lobgesang, Elias, Paulus, J. Haydnin Luominen, J. S. Bachin Matteus-, Johannes-passio, Jouluoratorio, Magnifigat, H-molli messu, G. F. Händelin Messias, L. V. Beethovenin 9. Sinfonia, W. A. Mozartin Requiem ja Davide Penitente, G. Rossinin Petite Messe Solennelle, G. Verdin Requiem , A. Dvorákin Stabat Mater sekä C. Orffin Carmina Burana. Katajala debytoi keväällä 2004 Englannissa Verdin Requiemin solistina Lontoon Royal Albert Hallissa, johtajanaan kapellimestari Sir David Willcoks. Tästä seurasi kutsu Oxford Filharmonisen orkesterin solistiksi samaan teokseen syksyllä 2004. Hän on esiintynyt La Folle Journee au Japan musiikkifestivaalilla Tokion International Forumissa 2007, d´Auvers sur Oise -festivaalilla Ranskassa 2007, Noirlac –festivaalilla Ranskassa 2007, Nordic Music –festivaalilla Pietarissa 2007, De piano de la roque d`Anthéron festivaalilla Ranskassa 2007, Les Heures Romantiques -festivaalilla Ranskassa 2005 ja 2006, Musik på slåttet –Royal festivaalilla Tukholman kuninkaanlinnassa 2003 ja 2004, Lahden kansainvälisillä urkuviikoilla vuonna 2000 ja 2004 sekä Urkuyö- ja aaria –festivaalilla 2002, 2004 ja 2007. Syksyllä 2005 Katajala oli solistina Ylioppilaskunnan Laulajien Yhdysvaltain ja Islannin kiertueella, mm. New Yorkin Avery Fisher Hallissa. Katajala on esiintynyt mm. Bologna Teatro Comunale orchestran, Lontoon Festival Orchestran, Oxfordin Filharmonikkojen, Rooman Ooppera orkesterin, Baselin Sinfoniaorkesterin, Pietarin filharmonikkojen, St. Petersburg Hermitage Orchestran, Tonbridgen filharmonikkojen, Drottningholm Barockensemblen, Batzdorfer Hofkapellen, Kuudennnen kerroksen orkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin solistina. Hän on tehnyt yhteistyötä useiden kapellimestareiden kanssa, mm. Andrew Lawrence-King, Esa-Pekka Salonen, Roy Goodman, Hugh Wolff, Howard Arman, Pietro Rizzo, Richardo Sonoda, Ernest Martínez Izquierdo, Mats Liljefors, Marios Papadopoulos, Marko Letonja, Laurence Equilbey, Mikko Franck, Sakari Oramo, Okko Kamu, Hannu Lintu ja Susanna Mälkki. Levytyksiä: mm. Aslak Hetta (Launis), Kuningas lähtee Ranskaan (Sallinen) ja Auringon talo (Rautavaara) Ondine-levymerkille sekä Okon Fuoko (Madetoja) ja Väinämöisen kylvö (Madetoja) Alba-levymerkille

Petri Pussila valmistui vuonna1994 kasvatustieteen maisteriksi ja aloitti samana vuonna laulunopiskelunsa Elias Palolan oppilaana Oulussa. Aino Acktè -instituutin laulun mestarikursseilla Savonlinnassa hänen opettajaan toimi Kaludi Kaludow, jonka johdolla Pussila jatkoi opintojaan Varsovassa 1997–1998. Suomessa Pussila on opiskellut myös Esa Ruuttusen ja Raimo Laukan johdolla. Barokkimusiikin esityskäytäntöä hän on opiskellut Peter Kooijn mestarikursseilla. Tällä hetkellä hän työskentelee Kai Valtosen ohjauksessa.

Petri Pussila on ollut kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperan kuoroon vuodesta 2007. Hän on tehnyt vierailuja mm. Suomen Kansallisoopperaan, Suomalaiseen Kamarioopperaan, Turun musiikkijuhlille ja Helsingin juhlaviikoille. Pussila on konsertoinut ja esiintynyt oopperarooleissa Suomen lisäksi Virossa, Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa sekä Englannissa.

 etri Pussilan oopperarooleihin Suomen kansallisoopperassa sekä alueoopperoissa lukeutuvat mm. Bizet´n Carmenin Zuniga, Verdin Naamiohuvien Samuel, La Traviatan Markiisi D´Obigny, Falstaffin Pistola ja Rigoletton Sparafucile sekä Kreivi Monterone; Weberin Paholaisen palkka-ampujan Erakko; Offenbachin Hoffmannin kertomusten Crespel;Puccinin La Bohèmen Benoit ja Alcindoro, Madama Butterflyn Komissaari ja Toscan Sciarrone; Stravinskyn Hulttion tien Truelove; Kernin Show Boatin Old Joe; Lehárin Iloisen lesken Bogdanovits; Paciuksen Kung Karls jaktin Krister Horn; Pylkkäsen Tuntemattoman sotilaan Määttä; Ahon Salaisuuksien kirjan Mustakaapumies; Rautavaaran Auringon talon Gregor.

Pussilan konserttiohjelmistossa ovat mm. Händelin Messias-oratorio, Bachin Johannes-passio, Matteus-passio ja h-molli-messu; Haydnin Luominen; Mozartin Requiem ja Kruunajaismessu; Rossinin Stabat Mater; Verdin Requiem ja Duruflén Requiem.

Pussila voitti Otto Wallenius- laulukilpailun vuonna 2007.

Vuonna 2008 hänelle myönnettiin kansallisoopperan Pro Opera-säätiön stipendi.